Syntyvätkö lapset autuaina?

Oppi, jonka mukaan lapset syntyvät autuaina, eivätkä tarvitse kastetta pelastuakseen, on välttämätön siinä teologisessa kehyksessä, jossa korostetaan ihmisen tekoja/ratkaisua pelastuksessa. Ainoa raamatullinen argumentti sen puolesta lienee Matt. 19:14: “senkaltaisten on taivasten valtakunta”. Mitä Jeesus tarkoittaa sanoessaan, että lasten kaltaisten on taivasten valtakunta? Entä mitä Jeesus tarkoittaa kohdassa Matt. 18:6 sillä, että lapsenkin voi vietellä pois uskosta? Miksi Jeesus tuossa kohdassa täsmentää: “näistä pienistä, jotka uskovat minuun“? Jos tunnustaa perisynnin todellisuuden, täytyy tunnustaa myös se, että lapsikin voi olla uskosta osaton. Lasta tai ketään muutakaan ihmistä ei kadota se, ettei hän osannut tehdä uskonratkaisua, vaan se, että hän on syntymästään asti syntinen.

Lue lisää…

Naispappeuden teologiset perusteet

Kaivauduin viikko sitten kirkolliskokousten pöytäkirjoihin vuosilta 1963, 1976, 1984 ja 1986, jolloin naispappeudesta äänestettiin. Jo vuonna 1963 piispainkokous hyväksyi perustevaliokunnan mietinnön siitä, että naispappeus on periaatteellisesti mahdollista toteuttaa kirkossa. Mielenkiintoista on, että kun naispappeusasiasta uudestaan ja uudestaan äänestettiin ja perustevaliokunta joutui käsittelemään asian uudelleen ja uudelleen myös perusteet naispappeuden toteuttamisen mahdollisuudelle muuttuivat radikaalisti. Lue lisää…

Pään peittäminen jumalanpalveluksessa

1. Kor. 11:1-6, kehotus naisille pään peittämiseksi seurakunnan kokouksessa mainitaan usein esimerkkinä järjettömästä Raamatun kohdasta, jonka parkkiintuneimmatkin naispappeuden vastustajat nykyaikana ohittavat. Tähän kohtaan usein myös vedotaan sen osoittamiseksi, etteivät “naispappeuden vastustajatkaan” ota huomioon kaikkia Raamatun kohtia. Mielestäni Paavalin käsky ei ole mitenkään käsittämätön, eikä ainakaan tämän kohdan takia kannata suhtautua Raamattuun epäluotettavana. Lue lisää…

Tuhatvuotinen valtakunta

Ilmestyskirjan 20. luku puhuu tuhannen vuoden ajanjaksosta, jolloin Saatana on sidottu. Aina silloin tällöin kirkon historiassa joku on tahonut tulkita tämän konkreettiseksi ajanjaksoksi nykyajan ja viimeisen tuomion väliin. Meidän aikanamme tämä uskonkäsitys on levinnyt valtavan laajalle yhdysvaltalaisen saarnan ja kaunokirjallisuuden välityksellä. Oppi tuhatvuotisesta valtakunnasta, eli kiliasmi tai millenialismi, ei ole yksi yhtenäinen oppi, vaan jakautuu lukuisiin erilaisiin keskenään ristiriitaisiin käsityksiin esimerkiksi siitä milloin Kristuksen paluu tapahtuu. Tämä oppi perustuu Ilm. 20 ylitulkintaan ja aiheuttaa liudan hyvin erikoisia kysymyksiä ja kuhunkin kysymykseen liudan erikoisia vastauksia. Pyrin tässä artikkelissa käymään läpi mistä kyseinen kohta kertoo ja mistä ei. Lue lisää…

Ylöstempaus? Riemuitseva kirkko? – Kristillinen oppi kuolemasta ja viimeisistä tapahtumista

Kaikki kristityt uskovat kuolemanjälkeiseen elämään ja Kristuksen paluuseen, mutta mielivaltainen Raamatun tulkinta onkin sotkenut melkein kaiken muun tuonpuoleista koskevan opetuksen kristikunnassa. Milloin tapahtuu uskovien ylöstempaus? Joutuuko sielu kuoleman jälkeen johonkin horrosmaiseen välitilaan? Mitä tapahtuu tuhatvuotisessa valtakunnassa? Käyn artikkelissa lyhyesti läpi näiden kysymysten raamatulliset vastaukset, jotka katolinen ja apostolinen kirkko on vuosien saatossa koetellut. Lue lisää…

Debatti vanhurskauttamisesta

Suomen teologinen instituutti järjesti Martin päivänä 10.11.2008 luterilais-roomalaiskatolisen debatin vanhurskauttamisopista, jossa minulla oli kunnia väitellä roomalaiskatolista näkemystä edustavan Emil Antonin kanssa. Emilin avauspuheenvuoro on luettavissa hänen blogistaan. Lue lisää…

Saako pappia kutsua isäksi?

Matteuksen evankeliumissa Jeesus opettaa kansaa ja opetuslapsiaan näin: “Ja kaikki tekonsa [kirjanoppineet ja fariseukset] tekevät sitä varten, että ihmiset heitä katselisivat. He tekevät raamatunlausekotelonsa leveiksi ja vaippansa tupsut suuriksi ja rakastavat ensimmäistä sijaa pidoissa ja etumaisia istuimia synagoogissa, ja tahtovat mielellään, että heitä tervehditään toreilla, ja että ihmiset kutsuvat heitä nimellä ‘rabbi’. Lue lisää…

Piispa ja presbyteeri

Käsittelen tässä lyhyesti aihetta, joka tarkkaavaista Raamatun lukijaa voi arvelluttaa. Onko Raamatussa erikseen kaitsijan/piispan (episkopos) virka ja erikseen papin/vanhemman (presbyteros)? Kun luterilaiset 1500-luvulla alkoivat vihkiä itselleen uusia pappeja, he katsoivat voivansa tehdä sen ilman piispaa, sillä Raamattu ei tee eroa piispan ja seurakuntapapin välille. Lue lisää…

Onko pappeus raamatullista?

Monissa yhteyksissä, etenkin helluntailais- ja vitoslaistaustaisten kanssa keskustellessani on noussut kysymys onko virkapappeus sellaisena kuin me sen tunnemme ollenkaan apostolinen tapa – Kristuksen käskystä puhumattakaan. Vastasivatko varhaiskristilliset jumalanpalvelukset vapaiden suuntien ylistysiltoja tai herätysliikkeidemme seuratoimintaa ja kehittyikö virkapappeus vasta 300-luvulla, kuten usein väitetään? Lue lisää…

Kaste on Jumalan työ

Olen koonnut tähän artikkeliin kaikki Uuden testamentin kastetta käsittelevät kohdat ja luokitellut ne löyhästi. Monille vapaista suunnista tai viidennestä herätysliikkeestä tuleville ja useimmille lestadiolaisille kasteen merkitys on hämärä. Moni kokee kiistelyn siitä voiko lapsia kastaa niin turhauttavana, että sana kaste jo itsessään herättää negatiivisia mielikuvia. Jos kuitenkin otamme vakavasti kaikki ne Raamatun kohdat, jotka puhuvat kasteesta, emme mitenkään voi pitää kastetta vähäpätöisenä asiana. Lue lisää…

« Older entries